”Näinkin sen voi tehdä” – kielitestausta etänä Esedussa toukokuussa 2020

Maahanmuuttajataustaisten hakijoiden opiskelijavalinnan suuntaviivoja Esedussa

Etelä-Savon ammattiopistossa eli Esedussa järjestetään kielitaitotestaus maahanmuuttajataustaisille hakijoille, ja kokeita järjestetään vähintään 8 kertaa vuodessa eli ennen jokaista jatkuvan haun aloituspäivää. Kielitestiin kutsutaan lähtökohtaisesti kaikki hakijat, joiden äidinkieli ei ole suomi, mutta kielitestiin ei kuitenkaan tarvitse osallistua, jos hakijalla on joku todistus kielitaidostaan, esimerkiksi todistus Yleisen kielitutkinnon keskitason testistä vähintään taitotasolla 3. Kielitestissä hakijat tekevät kirjallisesti kuullun ymmärtämisen kokeen, tekstin ymmärtämisen kokeen sekä kirjoittamisen kokeen. Lisäksi opinto-ohjaaja ja s2-opettaja haastattelevat yhdessä kaikki kielitestiin osallistuvat hakijat.

Esedussa kielitestauksen ja opinto-ohjaajan haastattelun avulla on tarkoituksena varmistaa se, että kunkin hakijan kielitaito ja opiskeluvalmiudet ovat riittävällä tasolla opiskeluun ammatillisissa opinnoissa. Tärkeä peruste kielitestaukselle on myös se, että testauksen avulla kartoitetaan jo ennen opiskelujen alkua mahdollista kielellisen tuen tarvetta opinnoissa ja hakijalle voidaan suositella opintojen aloittamista opiskeluvalmiuksia tukevilla OPVA-opinnoilla.

”Näinkin sen voi tehdä” – kielitestaus ja haastattelu etänä toukokuussa 2020

Koronavirus ja sen aiheuttama oppilaitosten sulkeminen vaikutti myös Esedun kielitestaukseen keväällä 2020. Esedussa päätettiin, että kielitestit maahanmuuttajataustaisille hakijoille järjestetään toukokuussa, vaikka oppilaitoksen tiloihin ei päästäkään. Uudenlaista etänä järjestettävää kielitestiä suunnitteli 6 hengen tiimi, johon kuului 3 opinto-ohjaajaa ja 3 suomen kielen opettajaa.

Maahanmuuttajataustaisten hakijoiden kielitestaus päätettiin tehdä Google Hangouts-sovelluksella. Tähän sovellukseen päädyttiin siitä syystä, että se on ilmainen sovellus, jonka voi ladata käyttämälleen mobiililaitteelle tai sitä voi käyttää tietokoneella. Lisäksi Google Hangouts-sovelluksen valintaan vaikutti myös se, että useimmilla on jokin Google-tili käytössään. Peruskoulusta tuleville hakijoille tämä oli myös tuttu palvelu, sillä Googlen työkalut ovat olleet käytössä alueen peruskouluissa jo vuosia.

Tarkat ohjeet kielitestitilanteeseen osallistumisesta ja tarvittavasta sovelluksesta lähetettiin hakijoille hyvissä ajoin ennen kielitestiä. Testi toteutettiin pienryhmittäin 5 hakijan ryhmissä ja yhdessä testitilanteessa oli paikalla 2 testaajaa eli opinto-ohjaaja ja suomen kielen opettaja työparina.

Testissä arvioitiin hakijoiden suullista suomen kielen taitoa keskustelutehtävässä. Samalla pystyttiin hieman arvioimaan myös hakijan kuullun ymmärtämisen taitoa. Lisäksi testattiin kirjoitustaitoa. Hakijoita oli pyydetty varaamaan testitilanteeseen mukaan kynä ja paperia. Testitilanteessa annettiin ohjeet kirjoitustehtävään, joka pyrittiin tekemään valvottuna niin, että kamerat ja mahdollisuuksien mukaan mikrofonit olivat jatkuvasti auki, jotta voitiin varmistua siitä, että hakija kirjoittaa itse tekstinsä. Kirjoitustehtävälle oli varattu aikaa 20 minuuttia. Tämän jälkeen hakijoita ohjeistettiin ottamaan kännykällä kuva kirjoittamastaan tekstistä ja lähettämään se testiä arvioivalle henkilölle WhatsApp-viestillä, tekstiviestillä tai sähköpostilla.

Teknisesti testitilanne sujui hyvin ja suurin osa hakijoista pääsi kirjautumaan sovellukseen. Pieni osa hakijoista ei kuitenkaan jostain syystä päässyt kirjautumaan sovellukseen, joten heidät haastateltiin yksitellen puhelimitse ja samalla heille annettiin kirjoitustehtävän ohjeistus.

Sekä keskustelutehtävä että kirjoitustehtävä olivat toimivia eli testitilanteessa pystyttiin arvioimaan karkeasti hakijoiden kielitaitoa. Myös kirjoitustehtävän kuvaaminen ja tekstin lähettäminen kuvana onnistui hyvin. Etänä toteutetussa kielitestitilanteessa oli kuitenkin myös omat haasteensa. Sovelluksen kautta testiä tehneistä hakijoista muutama ei suostunut laittamaan kameraa päälle ollenkaan. Oma haasteensa oli myös siinä, että vilppiä yritettiin monin keinoin kirjoitustehtävässä. Huomionarvoista oli kuitenkin se, että huijausyrityksiä oli paljon vähemmän kuin ennakkoon oletettiin. Suurin haaste tällaisessa kielitestauksessa on kuitenkin se, että tällä tavoin pystytään testaamaan vain hyvin suppeasti hakijan kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia.

Testin jälkeen hakijoille lähetettiin palautekysely, johon eräs testitilanteeseen tyytyväinen hakija oli kirjoittanut sanallista palautetta sanoilla ”Näinkin sen voi tehdä”. Palautteeseen vastanneet olivat kaiken kaikkiaan melko tyytyväisiä kielitestin järjestelyihin, koska 19:stä kyselyyn vastanneesta hakijasta 11 hakijaa piti etänä järjestettyä kielitestiä hyvänä ratkaisuna ja vain kaksi kyselyyn vastanneista hakijoista oli sitä mieltä, että tämä ei ollut toimiva järjestely. Selkeästi kyselyyn vastanneiden mielipiteet erosivat siinä, oliko ryhmäkeskustelu toimiva ratkaisu: kolmasosa vastanneista olisi toivonut mieluummin henkilökohtaista haastattelua. Palautteen perusteella hakijat olivat tyytyväisiä ennakkoon saamiinsa ohjeisiin, sovelluksen toimivuuteen sekä helppoon kirjoitustehtävään. Sanallisessa palautteessa useat hakijat kiittelivät juuri testitilanteen vuorovaikutteisuutta.

Myös kielitestin järjestäjät olivat tyytyväisiä kielitestin onnistumiseen. Tekniikka toimi hyvin ja valitut tehtävät olivat sopivia: etänäkin pystyttiin arvioimaan hakijoiden kielitaitoa myös kirjallisesti, vaikkakaan ei niin laajasti kuin normaalissa testitilanteessa olisi pystytty testaamaan. Videoyhteyden välityksellä toteutettu keskustelutilanne ei edes paljon poikennut siitä, jos sen olisi voinut toteuttaa tavalliseen tapaan saman pöydän ääressä istuen.

Kielitestaus toteutetaan samalla tavoin myös kesäkuussa 2020. Nähtäväksi jää, tuleeko tällaisesta etänä toteutettavasta kielitestauksesta pysyvä osa oppilaitoksen opiskelijavalintaa. Kauempana asuville hakijoille, kuten esimerkiksi Venäjällä asuville, tällainen etäkielitesti helpottaa huomattavasti mahdollisuutta osallistua testiin.